Menneisyys on nykyisyyteni

                                                              Heipsankeikkaa!♥3♥

Joudun taas pahoittelemaan, kun postaus tulee myöhässä. Inspiraatiota on kyllä löytynyt, mutta sää ei ole suosinut. Yhtenä aamunakin laitoin klo-7 herätyksen, että voisin mennä kuvailemaan ennenkun menen kaverille, mutta ei. Sielä ulkona oli sairaan kylmä tuuli, joka ajoi mut takaisin sisälle. Lunta sato tänäänkin kunnolla, mutta onneksi se loppui, toisin sanoen..Tein postauksen! *tanssii* Väsäsin muuten Dominolle asun, kun stock vaatteet alkoi tympiä. Mutta, kun en ole hyvä ompelemaan, niin..Köh köh..

Sormet kuivu kyllä tänäänkin ulkona, eikä aurinkokaan pilkistänyt kun kerran. Joten tuli kiire päästä pois sisälle. Joten, kuvat eivät ole kovin 5/5. Mutta nyt, päästän teiät lukemaan. Mutta haluan vielä kiittää suureesti viime postaukseen kommanneita! Sai väkisinkin hymyilemään.♥-♥ Enkä olisi uskonut 21-lukijaa blogilleni, suuri kiitos. Käythän katsomassa muuten ensimäisen osan kuvatarinasta?(: 

Taas kerran muuten teksti meni ihan väkkyrälle, millonkohan opin käyttämään tätä bloggeria?

                                 Kt: Menneisyys on nykyisyyteni   

              Domino: Lintuja käy sääli, joutsenet ovat saapuneet tänne Suomeen, mutta lunta satelee..*Katsoo                                                            kauas puiden taa huokaisten.*

                           
                               Domino: Puut vain narisevat kylmästi tuulessa. Olen ollut jo kaksi

                                       viikkoa kadoksissa, kännykkäkin hajosi kun tiputin sen.

                                Domino: *Istahtaa kivelle* Mutta onneksi Pumpuli-pehmoleluni on
                                    mukana. Ilman häntä olisin enemmän hukassa kuin nyt.

                                Domino: Mutta hän ei silti auta minua pääsemään unelmiini. Ne ovat
                                   jo kaukana takanapäin, olen käyttänyt aikaani vain haaveiluun.

                                 Domino: *Hyräilee hiljaa* Variksen näin puussa allapäin..

                            Domino: Ei ollut yhtä kaunis ja siro kuin kuikka vesien.

                   Domino: Ei tuonut iloa kuin käki iltaisin kesien..

                   Domino: Vaan huononilman linnuksi hänet nimettiin..

                                Domino säpsähtää laulustaan kuullessaan vanhaa hiljaista soittoa.

         Domino: *Miettii* Olen kuullut tuon melodian ennenkin.
                    Kuulostaa niin kauhealta ja kauniilta.

                           Domino: Aivan kuin tuo ääni koittaisi lävistää minut.

                      Domino: *Hoipertelee pystyyn* Kyllä mun on pakko saada tietää mistä se tulee.

                                      Domino otti maasta pussukan
                            , jonka sisällä oli  pehmolelunsa, Pumpuli.

                                           Domino: Ääni vain voimistuu ja voimistuu..

                                  Domino kävelee todella lähelle ääntä, 
                                    häntä pelottaa tietää, mistä se tulee.

                               Domino: *Hengitys värisee pelokkaana ja vilkaisee taakseen*
                          No niin, rauhoitutaan, ei sielä voi olla.. Mitään kovin kamalaa.

                                 Domino: *Henkäisee ihailevasti* Oi, se on niin nätti!

 

                               
                     Soittorasian hento sydäntä raapiva ääni kaikui Dominon korvissa.
                         

                               Domino: *Asettuu maahan ja ottaa Pumpulin viereensä*
     Tuo soitin kiehtoo mieltäni. Se on niin erilainen kuin muut, päältä ruma mutta sisältä niin kaunis.

                               Domino: Mitä mieltä sinä olet, Pumpuliseni?
                              Vai oletko mitään mieltä? *Kikattaa pienesti*

                  Domino: *Puhuu Pumpulin puolesta vikisevällä äänellä*
                     No, itte en luottaisi siihen. Hassu kapistus.

            Domino: Voi Pumpuli, mutta valitettavasti tällä kertaa menen oman pääni mukaan,
           olen kertakaikkiaan liian utelias. En mahda itselleni mitään. Vaikka minua pelottaakin.

                 Domino: Vaikka epäilyttää, tunnen että tämä on oikein. *Alkaa veivata soitinta, mistä kuuluu                                     yhtäkkiä epävireistä korvia raastavaa ääntä*

                 Yksinäisyys korvessa kaikui. Ei enään kuulunut Dominon itsekseen puhumista, eikä edes                      variksien ja joutsenten laulua. Tuulikin oli vaiennut. Tuntui kuin aika olisi pysähtynyt.

                   

                      Domino: En ole enään niin varma tästä asiasta, kuvittelin sen paljon erilaisemmaksi.

*Puhe muuttuu hiljaisemmaksi ja katuvaksi* Ja kun..En ihan ymmärtäyt kokonaan mistä oli kyse kun lähetit viestin..

                     
           ?: "Kumman polun valitset? Ehkä jompaa kumpaa niistä pian hallitset." Niinhän minä taisin                                                 kirjoittaa siihen..Eikö olekkin houkuttelevaa tekstiä?

                                            

                            ?: Sinulla ei ole muita vaihtoehtoja, itse halusit tätä,
                           et voi olla jalat kummallakin puolella tässä maailmassa.

Domino: Mutta kuin puhuit, että saan mennä menneisyyteen silloin kuin haluan, en odottanut että se tuo näin paljon tuskia. Eikä nämä muistot edes elä! Ne ovat kylmiä kuin kuolleet kukat talvella lumen alla. *Domino sanoi surullisena*

?: Päätit jo sen! Etkö voi tajua sitä! Halusit elää menneisyydessä, ja tässä se on! Halusit kokea niin ihanat                          muistosi uudelleen..Elää ajassa, joka on jo kuollut..*Pilkkaava ääni*

                                 Kuuluu kova räiskähdys, ja Domino 

                   kaatuu voimattomana maahan, lappu putoaa kädestä.

                                          Mieti päätöksesi tarkkaan, ettei tule susta arka.

                          


                En yleensä tyydy pelkkään kuvatarinaan, joten hiukan sekalaisia kuvia =(^-^=)

                 Muistakaahan, että kiitän suuresti kun katsoit tämän postauksen. 
        KOMMENTIT ON MAHTAVINTA MITÄ TIIÄN BLOGIN PITÄMISESSÄ!♥-♥

Puhelu voi muuttaa kohtaloa...

Terppa!(^-^)

En halua alkaa jaaritella sen kummalisemmin, muuta kuin että kiitos jälleen kerran viime postaukseeni kommanneita♥ Tajusin tänään, että se kevät on vihdoin saapunut. Lumia on sulanut ihan tolkuttomasti ja lintusetkin taas visertelevät. Päätinpä koulun jälkeen mennä kuvaamaan tuonne ulos jotain kuvia, mutta päädyinkin kuvatarinaan. Kuten tiedätte, kuinka vaikeaa on tehdä yhden hengen tarina. Mutta, Ei siitä sen kummosempia.  En tiiä minkälaisina kuvat näkyvät mobiiliversiossa, mutta kannattaa kokeilla internetversiota.

Kt: Mitäpä en tekisi hänen vuokseen?

Domino: *Tuhisee unissaan*

              Domino: *Herää unestaan tokkuraisena.* En haluaisi herätä todellisuuteen..Haluaisin
                 vain jatkaa untani yksisarvisista joilla ratsastan..

            Domino: Mutta näköjään en saa nukkua. Silloin en ainakaan olisi kenellekkään harmiksi
           kun vain vetelisin sikeitä.

              Domino: *Hymähtää ontosti* Se että käytin eilen koulussa pupu yövaatteita, näköjään
               oikeuttaa oppilaat ja opettajat pitämään minua pilkkana..

                                 Domino: Mutta se ei taida olla suurin pulma tällä hetkellä..

                                           Domino: Nimittäin en tiedä missä olen.

 Domino: *Raapii huolestuneesti päätään* Taisin olla höntti kun juoksin koulusta metsään pakoon pilkkahuutoja..En kyllä päässyt niistä eroon..Ne lauseet vieläkin soivat päässäni.

                           Domino: Täytyy kai vain etsiä kotiin..En tänne metsään
                         haluaisi jäädä mörköjen  syötäväksi..  

                       Domino: No mitä himskattia?! *Yrittää nostaa jalkaa*

 
Domino: Jippii..Jumissa ollaan.__. Takuulla  jättimäiset toukat tulevat syömään minut. *Värisee*

 Domino: *Vähän ajan päästä* Pääsinpä mudasta irti! Kyllä Domino osaa, jos vain uskaltaa.                
Mutta..*Kuuntelee metsän hiljaisuudessa kurnivaa mahaansa.*
 Ruokapuoli on puutteelinen. Täytyy lisätä vauhtia etsintöihin että pääsisin kotiin.

Domino: *Kävelee ripeästi sipsutellen.*

         Domino:   Hmmh, minulla on kyllä esine..Jolla voi soittaa ja lähettää tekstiviestejä..
              Mikä se nyt oli? Olikos se maitopurkki? Ei tainnut..Tuota..

Domino: Mutta sehän oli kännykkä! *Hihittää* Kuinkas hajamielinen minusta on tullut vaahtokarkkeja
  popsiessa*^*? Voisin soittaa äitille että tulen ehkä vähän myöhässä ruoka-ajasta.

Domino: *Ottaa kännykän esiin ja lukee tulleen tekstiviestin* Domino, mene sinne keksihyllylle istuskelemaan..Sieltähän se sun ylipainoinen äitis keksi nimesi..Ps: Huomasikko mitä olemme vieneet?

                           Domino: *Tiputtaa järkyttyneenä puhelimen.*

                  *Puhelin tipahtaa hiljaa kuivien lehtien päälle.*

Domino:  Miksi he...*Sanat jäävät kurkkuun takeltuen.* Miksi he sekoittavat äitini tähän
         asiaan! He haluavat että masennun täysin!

                     Domino: Olen mukamas erilainen..Uskon kuulema pelkkään fiktioon..

                        Domino: Eih! He ovat vieneet pehmolelu koirani! Pumpulin!
                            Minun täytyy löytää hänet! Miksi jätin Pumpulin pulpetilleni?

              Domino: En tiedä, kuinka kauan olen haahuillut metsässä...Mutta sen tiedän että
                  oli ilkeää piilottaa Pumpuli.

        Domino: *Tihrustaa silmillään kauemmas.* Tuolla on jotain tuttua..Ei kai vain..

          Domino: *Parkaisee* Pumpuli! Se on melkein veden syövereissä!

               

                                               Puron solinaa

   Domino: Puro on vaarallinen kaltaiselleni kömpelölle hännättömälle kissalle.

                Domino: Mutta mitäpä en tekisi ystävyyden eteen?

     Domino lähestyy varovaisesti Pumpulia kohti horjahdellen liukkaalla sammaleella.

                             Domino: Olen melkein perillä...

                      Domino: *Kaappaa Pumpulin syliin vikisten.*

     Domino: Mitkäköhän vedet olisivat vieneet sinut tuntemattoman tuolle puolen?

           Domino: Mutta olen enemmän kuin tyytyväinen kun olet tässä kanssani.

           Domino: Ystävyytemme on kestävämpi kuin merten riuduttamat kalliot.

          Domino: *Naurahtaa* Mutta aika on liian nopea, kunpa se vain ei kulkisi niin nopeasti
            kuin purot ja joet keväisin..

               Domino: Miksei aika voisi välillä seisahtua kahvipaussille?

                                               Domino: Niin olisi enemmän aikaa sinulle.




                                  Sitten vielä olisi vähän kuvii järven läheltä.(^-^)

Kiitos suuresti jos luit♥ Tehty vaivalla, joten olisi ÄLYTTÖMÄN kiva lukea kommentteja.(:♥
Osa tekstistä asettu tyhmästi, vaikka kuinka yritin laittaa sitä järkevän näköiseksi.):