Terppa!^-^
Kyllä, nuo kaksi ylläolevaa kuvaa on otettu vain muutama hassu päivä ennen joulua. Tänne on kuitenkin sataa ropissut pieni lumikerros viime viikolla. :D
Haluan sanoa juuri teille, jotka nyt luette tätä tekstiä, että suuri kiitos♥ Ai mistäkö kiitän? Noh, esimerkiksi siitä, että olette olleet kiinnostuneita blogistani ja kommentoineet kaikkea aivan ihanaa ja rakentavaa kommenttiboksiin! Viime postaukseenkin tuli ennätysmäärä kommentteja!>w<
Kuvasin viime viikolla jatkoa kuvatarinaani, ja ennen kuin luulette, että olen vaihtanut lopullisesti Dominon ja Norbertin pehkot, niin en, en ole. (: Halusin vain testata huvikseni tälle pienelle pullakalalle Domskuliinin peruukkia, ja mielestäni se sopi paremmin tähän osaan, koska tässä eletään keskiaikaa, enkä kokenut neidin oman peruukin sopivan siihen aikakauteen.^^
Toivottavasti nautitte!♥
Edelliseen osaan tästä♥
-Sinä, loit raatelijan-
Lily's theme Harry Potter
?: Norbert Fredikson Silwerwarrior, saan jollain tavoin kiittää sinua eräästä asiasta. Et varmastikkaan itse ole tajunnut sitä omilla typerillä aivoillasi, joten..
Vien sinut takaisin muistoosi, keskiajalle, kun vielä elit, ja kerron, mistä olen sinulle kiitollinen..
Vien sinut takaisin muistoosi, keskiajalle, kun vielä elit, ja kerron, mistä olen sinulle kiitollinen..
Norbert: *Tuhahtaa tympääntyneenä* Kauhakoha tätä aivotont jutskaa oikee jatkuu?
Norbert: *Kuulee ulkoota hevoskärryjen kolketta mukulatietä vasten..*
Norbert:*..Ja ihmisten huutoja*
Norbert: Kui kaua vie miun pitää kuulla muitte tuskahuutoja pitki päivii, viikkoi, kuukausii..Vuosii..
Norbert: Miks mie en vois auttaa niit, joil o älyttömii ongelmii ja pahoi vaivoi?;_;
Norbert: *Kuiskaa hiljaa mielessään* Mut mie oon vain pieni tyttö, jolle kaike maailma lääkärit ja tohtorit o todennu oleva mielenterveyshaittoja, jotka saa miut kuulema aattelemaa, yrittämää ja tekemää mahottomia..
Norbert: Jote mä en voipi auttaa kettää..
Norbert: Joudun oottaa..Kyhjöttää paikal, vaik mie tiiän, et miun ystäväni kärsivät tuol jossai, tunnen se mu syämes.
Norbert: Tääki varjoi täyn oleva päivvä mennee siihe, et äitee, iskä ja palvelusväki vaa hyssyttelee, et kaikki o hyvi, et tääl ei tapahu mittää pahaa.
Norbert: Jos vaa voisin, mie lähtisi lentäe omil siivil kaus täält Euroopast, pakkoo mustaasurmaa, sitä kirottuu ruttoo!
Norbert: Tätä o jatkunu liia kauan. Oon vain seinien sisäl, kynttilöie kalpees valos, tuntemat satee vesipisaroit, tän Skotlanni nummie tuulta...
Norbert: Saamat mitää merkkii siit, et oon elos, et miun kärsiny sydä pumppaapi vereta, et silmäni ei oo tottunu pimeytee, et ne on nähny aido hymy kasvoil.
Norbert: Silloin kun kukaa ei nää, avaan mie talomme suurimma ikkuna, ja avaan se sokeue verhoist ja tarkkaile todellisuutta. Kojuttomii katui, suurii kalmistoi ja niitte lukemattomii hautakivii, jotka o pystytetty mukamas arvollisimmille. "Ei tääl oo mittää hätää" äiti vaa hokee..
Norbert: Kuolemahiljaiset yöt o miul-
?: Jatkan tätä kerrontaa pääkopassasi ja muistoissasi, Norbert. Tiedän tasan tarkkaan, mitä nämä tummat yöt ja niitten painajaiset ja näyt ovat aiheuttaneet sinun järjellesi. Et itsekkään vielä tiedä sitä.
?: Näit painajaisia, kuin jokin repisi sieluasi palasiksi, yrittäisi polttaa ruumiisi roviolla, olit niissä unissa aivan kun ne, jotka ovat joutuneet ruton hoiviin.
?: Asuit aatelis perheessä, mutta tunsit, että et olisi elämältäsi rikas. Halusit olla aivan samanlainen kuin ystäväsi, jotka olivat säädyttömiä. Tunsit itsesi rahan ahneeksi kakaraksi pitsimekot yllä ja pakkelit naamalla, häpesit itseäsi, vihasit itseäsi.
?: Inho otti sinusta vallan. Ennen niin hennosta ja huolettomasta tytöstä sortuikin pimeyttä lietsova, ennakkoluuloinen sielu, joka halusi vain päästä maailmasta pois, jossa kukaan ei ymmärtänyt häntä.
?: Et nähnyt enään koskaan tärkeitä ystäviäsi. Tiesit, että heillä oli meneillään viimeiset päivät, jolloin heidän keuhkonsa saivat ilmaa. Mutta olit vain kartanon vanki, et saanut mennä hyvästelemään heitä, et voinut enään koskaan koskea heitä.
?: Sellaista vihaa itseään ja maailmaa kohtaan ei ollut koskaan ennen ollut kenelläkään. Kukaan ei nähnyt sitä, peitit tunteesi valheiden verhoon, jotta et huolestuttaisi perhettäsi.
Mutta se oli virhe.
?: Henkinen tuskasi muuttui fyysiseksi, tunsit miten aloit murtua sisältäpäin lopullisesti. Olet jonkinsortin hyvänpuolen noita, Norbert. Loit vahingossa vihastasi, surustasi, kaikesta pahasta, joka oli kytenyt sisälläsi, loit minut,
Chelsa: Chelsan, sen, joka on aiheuttanut Domino Waterflowerin jokaisen elämäänne ja kuolemaanne tulleen surun, vihan ja kivun.
Chelsa: Tämä kaikki paha on sinun syytäsi, ei kenenkään muun.
Tälläinen aika yllättävä tieto Norbertista. :D Kiitokset Jutalle, joka lainasi aivan ihanaa Usvaansa!♥ Kertokaahan ihmeessä hei mielipiteenne ja niin edelleen tästä postauksesta ja tarinasta!^^ Luen niitä ylenmielelläni, kuten tiedättekin.
Sitten vielä pari kysymystä tuttuun tapaan. Aijotteko ampua ilotuliteraketteja ja odotatteko jo 2016 vuotta?:3
Upeaa tapahtumarikasta uutta vuotta jokaiselle!♥♥
Näemme seuraavalla viikolla 'Kauan sitten, kaukaisessa galaksissa' merkeissä C,:
Jokainen kommentti on hiekanjyvä, josta muodostuu helmi.♥
En jätä huomioimatta yhtään aarretta, joten luen/kommentoin
jokaiseen palautteeseen. Kiitos, kun annat hymyn huulilleni.♥
Kiitän myös sydämeni syvyyksistä viime postauksen kommenteista,olette jokainen ainutlaatuinen lumihiutale.♥
♥Hobitti, Domino & Norbert♥